uutta tutkimusta Egystä

Muinaisen Egyptin valtakunnan kaatumiselle on esitetty historiantutkimuksessa monia syitä. Nyt uusi Nature Communications -lehdessä julkaistu tutkimus nostaa esille vielä yhden asian, joka on voinut pahentaa ongelmia Egyptissä: isot tulivuorenpurkaukset ympäri maailmaa.

Tutkimus esittää, että suuret tulivuorenpurkaukset eri puolilla maailmaa ovat todennäköisesti vähentäneet Niili-joen vuosittaista tulvintaa, joka on tärkeää alueen maataloudelle.

Nämä ongelmat ovat voineet lisätä mellakointia ja aiheuttaa laajempaakin levottomuutta yhteiskunnassa, tutkijat sanovat Science-lehdessä.

Muinaisessa Egyptissä maanviljelyssä tärkeässä roolissa oli se, että Niilin vuotuinen tulviminen toi vettä ja hedelmälllistä maaperää tasangoille, missä viljelykset sijaitsivat. Ilman Niilin tulvimista viljelyksillä seurasi usein katovuosia.

TUTKIJAT OVAT ONNISTUNEET yhdistämään muualla maailmassa tapahtuneita isoja tulivuoripurkauksia siihen, että Niili tulvii tavallista vähemmän. Irlantilaisen Trinity Collegen ilmastotutkija Francis Ludlow on kollegoineen tutkinut tilastoja, joista ilmenee Niilin virtauksen korkein taso vuosina 622–1902.

Tässä 200-luvulta ennen ajanlaskua peräisin olevassa papyruksessa kuvataan Egyptissä ollutta nälänhätää, kun Niili ei tulvinut moneen vuoteen. Papyrus on löydetty Edfun kaupungista.

Tutkijaryhmä huomasi, että niinä 60 vuotena, jolloin on ollut suuria tulivuorenpurkauksia, Niilin virtaama oli keskimäärin 22 senttiä alempana kuin purkauksettomina vuosina.

Kun tämä yhteys oli löytynyt, tutkijat alkoivat selvittää purkauksien ja Niilin tulvien yhteyttä vuosina 305–30 ennen ajanlaskun alkua, kun kreikkalainen Ptolemaiosten hallitsijasuku hallitsi Egyptiä. Tutkijoiden kehittämistä malleista ilmenee, että suuret tulivuorenpurkaukset ovat vähentäneet sademääriä alueella, mikä puolestaan on johtanut myös Niilin tulvien vähenemiseen.

Tulivuorenpurkaukset ovat nostaneet rikkidioksidia korkealle ilmakehään, mikä puolestaan on heijastanut auringonvaloa takaisin avaruuteen. Tämä on laskenut lämpotiloja maapallolla ja vaikuttanut sademääriin.

”On selvää, että tulivuorenpurkaukset ovat järjestelmällisesti vähentäneet Niilin virtausta”, sanoo Yalen yliopiston historioitsija Joseph Manning Science-lehdessä.

MUINAISESTA EGYPTISTÄ peräisin olevat dokumentit antavat vihjeitä siitä, että Egyptissä on ollut levottomuuksia purkauksien jälkeisinä aikoina. Ludlow ja muut tutkijat kuitenkin korostavat, että purkaukset itsessään eivät aiheuta levottomuuksia, mutta ne voivat laukaista jo olemassa olevia jännitteitä.

”Monet ihmiset ajattelevat, että historia tapahtuu tyhjällä sakkilaudalla ja että ympäristö ei vaikuta asioihin, mutta tietenkin sen vaikuttaa”, Ludlow sanoo.

Tutkijat ovat nostaneet esille ainakin kaksi esimerkkiä historiasta, jolloin tulivuorenpurkauksilla voi olla ollut suuri vaikutus tapahtumiin Egyptissä.

Vuonna 245 ennen ajanlaskun alkua Egyptiä hallinnut Ptolemaios III teki päätöksen, joka hämmentää yhä monia historioitsijoita. Onnistuneen sotaretken jälkeen hän päätti yllättäen palata kotiin. Nyt tutkijat kuitenkin arvioivat, että hän on päättänyt palata Egyptiin tulivuoren purkausten aiheuttaman nälänhädän synnyttämien levottomuuksien vuoksi.

Noin vuonna 44 ennen ajanlaskun alkua Kleopatran aikana jossain päin maailmaa tapahtui voimakas maanjäristys, jonka seurauksena Niilin virtaus heikkeni ja maassa tuli vakava nälänhätä.

Nämä ongelmat kiihdyttivät Kleopatran kauden loppua, joka päättyi vuonna 30 ennen ajanlaskun alkua Kleopatran kuolemaan. Tämän jälkeen roomalaiset valtasivat Egyptin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *