Egyptissä on yhä vaikeampaa olla kristitty

Kristityksi kääntynyt Mariz on nyt luopio, joka pitää tappaa – ”Minulle voi käydä huonosti Euroopassakin”

Mariz vierailee salaa muslimiperheensä luona Egyptissä. Koptikristittyjen tilanne maassa on vaikeutunut entisestään.

EUROOPPA 31.7.2017 18:41

Joukko musliminaisia tungeksii vilkkaasti keskustellen pieneen liikehuoneistoon.

Katutasossa sijaitsee vastaanottokeskus, joka kotouttaa Lähi-idästä saapuvia pakolaisia. Se toimi kansalaisjärjestöjen avulla.

Valtaosa naisista on paennut Irakin sekasortoa ja Syyrian sisällissotaa Eurooppaan. He ovat lopulta päätyneet näihin maahanmuuttajien jo kauan kansoittamiin kortteleihin vilkkaassa länsieurooppalaisessa satamakaupungissa.

Poolokauluksiseen villajumpperiin pukeutunut Mariz viittoo tulijoita keittiöön.

Ensin hän jakaa tehtäviä vapaaehtoisille lounaan valmistajille. Sitten hän neuvoo muille, miten haetaan kielikursseille ja päiväkotipaikkaa.

Vahvalla egyptin murteella arabiaa puhuvan naisen kaulaketjussa heiluu pieni risti. Se ei kiinnitä kenenkään huomiota.

Kaikki tietävät, että noin yksi kymmenestä yli 90 miljoonasta egyptiläisestä on kristitty. He kuuluvat koptikirkkoon, joka muodostaa Lähi-idän suurimman kristillisen yhteisön.

Mutta Mariz ei ole aivan tavallinen kopti. Hän syntyi muslimina ja kääntyi vasta nuorena aikuisena salaa kristityksi kotimaassaan.

Se on hengenvaarallinen teko suuressa osassa muslimimaailmaa.

 

USEAT islamilaiset maat pitävät islamista luopumista rangaistavana tekona.

Vielä useammat kääntävät katseensa sivuun, kun tuohtuneet kansalaiset ottavat oikeuden omiin käsiinsä rangaistakseen käännynnäisiä.

Siksi Marizin nimi on hänen toivomuksestaan muutettu tähän juttuun. Emme paljasta myöskään tapaamispaikkaamme tai hänen nykyistä asuinmaataan.

Mariz salaa taustansa edelleen, vaikka on asunut jo yli 15 vuotta Euroopassa.

Hän elää jatkuvassa paljastumisen pelossa työssään musliminaisten kotouttamishankkeissa.

”He tietävät että olen kristitty ja hyväksyvät sen. Mutta jos he tietäisivät, että olen murtadd, luopio, olisin suuressa vaarassa täälläkin”, Mariz sanoo.

Mariz perheineen ei ole poikkeustapaus. Hänen kaltaisiaan puheitaan ja taustaansa varovia entisiä muslimeja asuu kaikkialla Länsi-Euroopassa, myös Suomessa.

Islamista luopuneisiin käännynnäisiin kohdistuva uhka ja syrjintä on viime vuosien aikana kasvanut poikkeustapauksista huomiota vaativaksi yhteiskunnalliseksi ongelmaksi Euroopassa. Syynä tähän on pakolaistulva varsinkin Irakista ja Syyriasta mutta myös muilta levottomuusalueilta.

Koska kaikki muslimiyhteisöt suhtautuvat käännynnäisiin kielteisesti, syrjintä ja vihateot heitä kohtaan jatkuvat myös maastamuuttajien keskuudessa. Kotimaassa yleisesti hyväksytyt asenteet ja ”totuudet” eivät katoa hetkessä, venematkalla Välimeren yli tai Turkin ja Kreikan vuoristopoluilla tarpoessa.

Tuomiot on pantava toimeen julkisesti.

ISLAMISTA luopuminen on rikos yli 20:ssa maailman noin 50:sta muslimimaasta.

Afganistanissa, Bruneissa, Mauritaniassa, Qatarissa, Saudi-Arabiassa, Sudanissa, Arabiemiraateissa ja Jemenissä siitä voidaan tuomita kuolemaan, muistuttaa Yhdysvaltain kongressin oikeustieteellisen kirjaston tutkimus.

Monet muutkin muslimimaat tuomitsevat islamista luopuneita jumalanpilkkalakien nojalla tai, kuten Egyptissä, laeilla jotka säätävät rangaistuksen ”islamilaista yhteiskuntaa vahingoittavista uskomuksista”.

Rangaistukset perustuvat islamilaiseen laintulkintaan šariaan, joka valvoo muslimeille soveliaan arjen rajoja Koraanin, profeetta Muhammadin opetusten sekä niistä tehtyjen tulkintojen ja uskonoppineiden julistusten, fatwojen, pohjalta.

Suuri osa nykyisistäkin muslimioppineista määrittelee islamista luopumisen hududiksi eli yhdeksi kuudesta vakavasta rikoksesta Jumalaa vastaan.

Hududeista valtio ei voi armahtaa, koska niistä rankaiseminen on Jumalan tahto. Tuomiot on pantava toimeen julkisesti.

Hudud-rangaistuksiin kuuluvat ruoskinta, käsien katkomiset, kivityskuolemat, miekkamestaukset ja ristiinnaulitsemiset. Ne on viime aikoina yhdistetty yleensä äärimmäisen väkivaltaisen ja armottoman äärijärjestön Isisin toimintaan.

Mutta Isis vain mainostaa näkyvästi samoja tekoja, joita esimerkiksi Saudi-Arabia ja muut vanhoillisinta ja jyrkintä islamilaista lainkäyttöä soveltavat valtiot suorittavat vähemmällä julkisuudella.

 

MARIZ asui Egyptin pääkaupungin Kairon Boulaqin kaupunginosassa.

Se on keskustan tuntumassa Niilin varrella sijaitseva keskiluokan kaupunginosa, josta kävelee sekä etelään keskustaan Tahririn aukiolle että pohjoiseen hienostoalueelle Zamalekin saarelle neljännestunnissa siltojen yli.

”Perheemme ei ollut uskonnollinen. Vain minä käytin hartaasta islamin uskosta viestivää asua – pitkää kaapua ja hiukset peittävää huivia.”

Mariz oli koulussa ahkera oppilas ja kiinnostunut uskonnosta. Hän kyseli sekä uskonnonopettajalta että moskeijan imaamilta islamin periaatteita.

Vähitellen kysymykset kävivät vaikeiksi vastata – epämiellyttäviksikin. Mariz oli lukenut Koraanin 15-vuotiaana kannesta kanteen ja osasi tehdä tarkkoja johtopäätöksiä.

”En ollut vakuuttunut Koraanin sanomasta. Mieleni pohjalla kyti koko ajan epäily, mutta en voinut kysellä tai kyseenalaistaa. Se ei kuulu islamiin.”

”Sitten aloin vertailla Koraanin kertomuksia Muhammadista ja Jeesuksesta, josta halusin tietää lisää. Sain käsiini Raamatun ja pidin sen tekstejä uskottavampina ja selkeämpinä.”

Vieraantuminen islamista tapahtui pikkuhiljaa ja salaa.

”Mutta Egyptissä on liian vaarallista vaihtaa uskontoa. Ja olin vielä ala-ikäinen.”

Mariz alkoi käydä koptikirkossa – hunnutettuna, jottei häntä tunnistettaisi.

”Pastori suositteli sitä. Hän sanoi, että olisi aivan liian vaarallista tulla muun seurakunnan joukkoon. Jos huhut kääntymyksestäni alkaisivat liikkua, se ei olisi turvallista sen enempää minulle kuin seurakunnallekaan.”

Uskonnonvapaus on vain teoriaa.

PERINTEISESTI islamista luopumista on seurannut kuolemanrangaistus.

Mutta myös enemmistö nykyajan islamilaisista oikeus- ja uskonoppineista kannattaa tätä tulkintaa, muistuttaa yhdysvaltalaisen Notre Damen yliopiston islamin ja rauhanvälityksen tutkija Abdul Rashied Omar.

Hän on eteläafrikkalainen imaami ja yksi islamin näkyvimmistä uudistajista.

Yllättävää kyllä, vielä 1900-luvun alussa hududien ja ylipäätään šarian käyttö ei ollut kovin yleistä islamilaisissa yhteiskunnissa. Useimmat niistä sovelsivat oikeusjärjestelmissään eurooppalaisia malleja, tosin yleensä siirtomaahallitsijoidensa painostuksesta.

Vanhoillisen islamin aseman paraneminen itsenäistyneissä muslimimaissa on sen jälkeen muuttanut tilannetta huomattavasti.

Uskonnonvapaus on tällä hetkellä silkkaa teoriaa valtaosassa islamilaisista maista. Käytännössä islamista luopujia syrjitään, rangaistaan väkivaltaisesti, vangitaan tai surmataan.

Vaikka viranomaiset eivät itse langettaisi rangaistuksia, käännynnäisiä uhkaavat tavallisten ”oikeauskoisten” kansalaisten vihateot, jotka jäävät usein tutkimatta ja rankaisematta.

Hälyttävää on, että tavallisten kansalaisten asenteet jopa useissa maltillisina pidetyissä muslimimaissa ovat viime aikoina jyrkentyneet voimakkaasti.

Marizin synnyinmaa Egypti kuuluu näihin.

 

KUN Pew Research Center kysyi egyptiläisiltä muslimeilta, pitäisikö toiseen uskoon kääntyvää muslimia rangaista kuolemalla, peräti 86 prosenttia haastatelluista vastasi myöntävästi kysymykseen.

Tulos on julkaistu osana tutkimuslaitoksen 24 muslimimaassa tekemää laajaa mielipidetutkimusta.

Toisessa maltillisessa länsimaiden liittolaismaassa Jordaniassa luku oli 82 prosenttia.

Sen sijaan Euroopan muslimimaissa, kuten Bosniassa, Kosovossa ja Albaniassa sekä Venäjän muslimiyhteisöissä, kuolemaa käännynnäisille vaatii ”vain” 10–15 prosenttia.

”Silloin tiesin, että meidän pitää lähteä.”

MARIZ jatkoi uskonnollista kaksoiselämäänsä vuosia. Se vain vahvistui kun Mariz meni naimisiin. Hänen puolisonsa oli myös salakristitty.

”Ongelmat pahenivat kun saimme lapsia. Oli vaikea salata uskomme heiltä,  ja vielä vaikeampaa saada heidät salaamaan se.”

Mariz luuli kuitenkin pitäneensä kulisseja pystyssä perheensä edessä.

”Mutta kun sisareni sairastui pahasti ja itkin sitä, veljeni töksäytti yhtäkkiä, että sinähän voit rukoilla sitä Jeesustasi hänen puolestaan, kun olet kerran kristitty. Silloin tiesin, että meidän pitää lähteä – asia olisi kohta koko naapuruston tiedossa.”

Marizin päätökseen vaikutti myös Egyptiä muutama vuosi aiemmin  kuohuttanut vapaamielisen islamtutkijan Nasr Abu Zaydin tapaus.

Zaydin ylentäminen uuteen virkaansa Kairon yliopistossa oli peruttu sen jälkeen kun kateelliset vihamiehet kantelivat viranomaisille väittäen häntä islamista luopuneeksi käännynnäiseksi.

Oikeus tuomitsikin Zaydin käännynnäiseksi.

Sen jälkeen tunnettu islamilainen lakimies kanteli hänen avioliitostaan musliminaisen kanssa ja vaati oikeutta perumaan sen, koska muslimi ei voi olla naimisissa käännynnäisen kanssa.

Kairon vetoomustuomioistuin julisti pariskunnan avioliiton mitättömäksi vuonna 1995.

 

EGYPTISSÄ kristittyihin kohdistuva syrjintä, ennakkoluulot ja väkivaltaisuudet ovat viime vuosina kiihtyneet.

Uusimpiin ilmiöihin kuuluvat terrori-iskut, jotka kohdistuvat kirkkojen suuriin rukoilijajoukkoihin.

Niitä tekevät Isisin liittolaisiksi Egyptissä ilmoittautuneet aseelliset jihadistijärjestöt, jotka ovat jo useiden vuosien ajan käyneet Siinain niemimaan aavikoilta käsin sotaa valtiota vastaan.

Egyptissä on vallinnut poikkeustila sen jälkeen, kun jihadistit tekivät pääsiäisen alla koptikirkkoihin kaksi itsemurhaiskua, joissa kuoli yhteensä 45 koptikristittyä. Niitä edelsi joulun alla isku Egyptin koptikristittyjen tärkeimpään kirkkoon, jossa kuoli ainakin 27 ihmistäja noin 65 loukkaantui.

Pääsiäisen iskujen jälkeen paavi Franciscus vieraili Egyptissä antamassa tukensa kristityille ja sovitteluyrityksille uskontojen välille.

Se on kuitenkin saanut jihadistit kiihdyttämään iskuja kristittyjä vastaan.

Toukokuussa univormuihin pukeutunut kymmenhenkinen asemiesjoukko väijytti Pyhän Samuelin luostariin matkanneen koptikristittyjen bussikulkueen automaatiellä Minyassa vähän yli 200 kilometriä Kairosta etelään.

He komensivat ihmiset ulos, vaativat heitä lukemaan islamin uskontunnustuksen ja teloittivat siitä kieltäytyneet tien sivuun.

Tulituksessa kuoli 26 ihmistä ja saman verran haavoittui.

Egyptin viranomaiset ja uskonnolliset johtajat ovat tuominneet kristittyjen murhat jyrkästi ja ilmoittaneet tukevansa heitä. Silti uusimmat murhaiskut ovat voimistaneet pelon ilmapiiriä ja kristittyjen käsitystä, että viranomaiset eivät tosissaan suojele heitä.

Ne eivät ole myöskään kasvattaneet valtaväestön myötätuntoa. Päinvastoin kristittyjä vältellään ja syrjitään entistä enemmän”ongelmien aiheuttajana”.

Perimätiedon mukaan koptikirkon perusti apostoli Markus Välimeren rannikon suurkaupunkiin Aleksandriaan jo noin vuonna 42 ajanlaskun alkamisen jälkeen.

Mariz ei ole kertonut lapsilleen taustastaan.

MARIZ perheineen teeskenteli lähtevänsä lomamatkalle Välimeren risteilyaluksella. He nousivat laivaan Aleksandriassa.

Pako oli järjestetty.

Aikanaan he livahtivat omille teilleen eurooppalaisessa risteilysatamassa. Vastassa oli saattaja, joka ohjasi heidät junaan ja seuraavaan kohteeseen.

”Perillä marssimme heti katoliseen kirkkoon, jossa kerroimme tarinamme ja saimme suojapaikan. Koptiyhteisö auttoi meitä turvapaikan ja oleskeluluvan anomisessa ja asunnon hankinnassa.”

Perhe on saanut uuden kotimaansa kansalaisuuden. Kolmesta lapsesta kaksi on jo aikuisuuden kynnyksellä.

Silti Mariz pelkää. Hän ei ole kertonut lapsilleen muslimitaustastaan.

”Lähtömme oli myös valtava isku vanhemmillemme. Nyt he ovat tottuneet, mutta hekin ovat peloissaan. Kun vierailemme Egyptissä, asiasta ei kerrota ulkopuolisille.”

 

ISISIN vihanlietsontaa kristittyjä vastaan helpottaa se, että nykyaikaisten ääri-islamilaisten järjestöjen esikuva Muslimiveljeskunta perustettiin 1920-luvulla juuri Egyptissä, jossa se on toiminut siitä lähtien.

Aiemmin kielletty Muslimiveljeskunta nousi Egyptissä valtaan vuoden 2011 arabikevään tuloksena. Kansanousu kaatoi kesäkuussa 2011 yli 30 vuotta Egyptiä hallinneen presidentti Hosni Mubarakin ja nosti hänen tilalleen Muslimiveljeskunnan johtajan Mohammed Mursin.

Mursin valtakaudella kristittyihin alettiin soveltaa entistä jyrkemmin jumalanpilkkalakeja. Väkivalta heitä vastaan kasvoi, koska tekoja katsottiin läpi sormien.

Islamilaisen yhteiskunnan asenteen jyrkkeneminen näkyy 20 miljoonan asukkaan Kairon suurkaupunkialueen katukuvassa esimerkiksi naisten pukeutumisessa.

Aiemmin täysin tavalliset farkut, puolihameet, lyhythihaiset paidat, korkokengät ja vapaina hulmuavat hiukset ovat vähentyneet huomattavasti.

Vanhoillisen islamin pukeutumissääntöjä uhmaavia naisia kohdistuu entistä enemmän painostusta, solvaamista ja väkivaltaa, josta ei rangaista.

Moni nuori nainen haluaa kätkeytyä kaavun suojiin siksikin, että kristittyjen tyttöjen kidnappaukset ovat yleistyneet suoranaiseksi vitsaukseksi. 2010-luvulla on siepattu satoja nuoria naisia ja tyttöjä, joista useimmista ei ole kuultu sen jälkeen mitään.

Pakoon päässeet ovat kertoneet raiskauksista, kidutuksista, pakkokäännytyksistä ja niitä seuranneista pakkoavioliitoista sieppaajien kanssa.

 

ISLAMISTIT syrjäytettiin Egyptissä jo kesällä 2013 nykyisen presidentin Abdel Fattah al-Sisin johtamassa vallankaappauksessa, mutta hänen hallintonsa ei ole aktiivisesti kohentanut kristittyjen asemaa tasaveroisina kansalaisina.

Päinvastoin monien tavallistenkin egyptiläisten muslimien kauna kristittyjä kohtaan on kasvanut sekasorron vuosina.

Kopteihin kohdistuneiden rikosten tutkinta on tehotonta ja hidasta tai niitä ei tutkita lainkaan. Toiminta on räikeän puolueellista, hidasta ja syrjivää, toteaa Amnesty Internationalin egyptiläistutkija Mohamed Elmessiry Independent-lehdelle.

Kristittyihin kohdistuu myös voimakasta painostusta kääntyä islamiin. Moni kääntyy turvallisuussyistä, avioliittojen takia tai talousahdingosta päästäkseen.

Vanhoillinen koulujärjestelmä ruokkii ennakkoluuloja ja vihanpitoa.

Kristityt ja myös monet muslimit ovat vaatineet viime aikoina voimakkaasti, että Egyptin koulujen opetusohjelmasta poistettaisiin islamin alkuaikojen oppeihin perustuva kirjallisuus.

Nämä oppikirjat korostavat, että hyvätkin kristityt ovat aina oikeauskoisia muslimeja alempiarvoisia – ja niissä neuvotaan surmaamaan islamista luopuvat.

”Koraanista haetaan vihapuhetta.”

MARIZ on käynyt lähtönsä jälkeen kaksi kertaa Egyptissä.

”Yhteiskunta on vanhoillistunut, asenteet koventuneet ja jyrkentyneet”, hän kertoo.

Koraanista pitäisi etsiä sen laupeuden ja armeliaisuuden sanoma, mutta nyt sieltä haetaan enemmän vihapuhetta ja kiihotusta. Egyptiläiset ovat edelleen sydämellisiä, mutta vain siihen asti kun keskustelu kääntyy uskontoon.”

Mariz ei usko, että sen enempää hänen tilanteensa kuin suvaitsevaisuus Egyptissä kohenevat lähiaikoina.

”En pidä siitä, että islamia pilkataan ja halvennetaan. Mutta tapa, jolla sitä tulkitaan, on jäänyt antiikin aikaiseksi.”

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *