KADONNUTTA PERIMÄÄ ETSIMÄSSÄ

on ruotsalaisyntyisen tutkijan Svante Pääbon paksu opus, jonka pääotsake on NEARDENTALILAINEN. Lääkäriksi alunperin opiskellut Pääbo osaa kirjoittaa vetävästi ja niin, että kovin tieteelliset termit DNA:n ympärillä kiehtovat ja tulevat kiinnostavaksi osaksi tarinaa. Sehän kertoo tutkijaryhmän vaikeasta ja monimutkaisesta, vuosien sinnikkäästä työstä selvittäen ihmisapinoiden, nykyihmisen ja sammuneiden kehityshaarojen, Neardentalin- ja Denisovan-ihmisten geeniperimää ja DNA:n osasia. Samaan aikaan 2000-luvun alussa oli toisaalla menossa projekteja, joissa avattiin ihmisen perimää.

Nythän jokainen voi satasilla saada selvityksen omasta perimästään ja siitä mistä omat solut ovat saaneet murusia maailman eri puolilta. Meissä kaikissa on myös osana, 2-4% edestä myös Neanderilaisen geenejä.

Pääbo sisällyttää tekstiinsä tiedonmuruja ympäröivistä ihmisistä, kuten kertoessaan varhaisista yrityksistään löytää DNA:n rippeitä egyptiläisistä muumioista, jolloin hän sai apua Rostislav Holthoerilta. Tämä puolestaan on perustanut Suomen Egyptologisen seuran ja vaikuttanut laajasti egyptologian tutkimukseen Pohjoismaissa, ollen aikoinaan H:gin yliopiston egyptologian ensimmmäisenä ja ainoana proffana. Pääbo mainitsee myös suomalaisen tutkijan, ”nerokkaan solubiologin” Kai Simonsin, joka vaikutti Saksassa samaan aikaan.

Sellaisen asian opin, että muinaisista muumioista ei enää saada käyttökelpoista DNA:ta. Joten sitä ei esim voida selvittää, paljonko muinaisia faaraogeenejä on nykyegyptiläisissä. Sehän tiedetään ennestään, että egyssä on vuosituhansien mittaan vieraillut niin monien kansojen väkeä, että geenipankki on pullollaan vieraita vaikutteita.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *