Laakeet on aakeet

Fellah ahertaa käsityönä

Vuoroviljely on ilmeisesti hoksattu hyväksi pellon kunnolle jo muinaisina aikoina, sillä täällä Ylä-Egyptissä Luxor-Assuan-Qena seudulla sitä harjoitetaan laajasti. Vaikka fellahit ovat vanhakantaisia ja suhtautuvat epäillen muutoksiin, on aina ollut kokeilevia tyyppejä ja he vievät kehitystä eteenpäin. Kylähulluja tarvitaan! Muinaisina aikoina ei tarvittu lannoitustakaan, kun tulva toi joka vuosi uuden humuskerroksen pellon pintaan. Ainoa haitta oli, että pellot piti joka tulvan jälkeen taas mitata ja jakaa entisin rajoin ja siinä sitten oli pakko kehittää menetelmiä maanmittaukseen. Tosin alan oppikirja ei kerro siitä mitään.

Maanmittauksen aamuhämärä

Maanmittauksen tarpeen ja kehitettyjen menetelmien kuvaus käynnistyy Kaksoisvirtainmaasta ja Egyptistä, joissa maasta tuli maanviljelyksen myötä omistuksen kohde. Kreikan anti maanmittaukselle oli taas geometrian keksiminen ja kehittäminen. Termi ”geometria” tarkoittaa jo sinänsä maan mittaamista (geo=maa, metria=mittaus). Rooman valtakunnassa toimi jo valtion ylläpitämä ja valvoma maanmittauslaitos arkistoineen.

Minä olen kuitenkin niin kova jätkä, että rohkenen mennä pidemmälle kuin tuntemani prof. Päivinen ja väitän, että geometria ja muu laskenta oli jo faaraoiden virkamiesten hanskassa. Miten muutoin olisi voitu hallita fellaheita ja välttää riidat maanomistuksessa? Pyramidien rakentaminen edellytti korkean tason matematiikan osaamista. Kreikkalaiset tunnetusti ovat kovia ottamaan kunniaa toisten osaamisesta. Jospa he ovat varastaneet koko idean Egyptistä?! Kun Alex Suuri valloitti maan, on tietoa voinut siirtää ja omia. Wikipedia ei tunne asiaa.

mem 020

suttuinen pikkutyttö pellolla isänsä seurana eikä koulussa kuten pitäisi. Tuleentunut vilja on vehnä ja se korjataan käsityönä makaaviin ”lyhteisiin” jotka sitten kannetaan puimakoneelle, jota hinataan saralta toiselle ja vuokrataan.

 

Kyselin talkoista fellahien eli farmareiden kesken ja nykyisin talkoot ei ole tavallista ollenkaan. Abdy väittää että naapuriavusta maksetaan rahalla. Myönsi tosin, että mahdollisesti entisaikoina on vaihdetty työtä työhön. Hän oli ihmeissään kun kerroin että meillä vielä talkoot ovat tavallisia myös maatöissä, mutta taisin kertoa jo menneestä ajasta. Eihän nykyään enää kukaan mene heinäpellolle tai perunannostoon, se jäi 60-luvulle. Vaikka kyllä itse olin naapurin isännän heinäpellolla kesämökilläni Pusulassa vielä 80-luvulla ja heinä pantiin osin seipäälle! Nythän Suomessa jokaisella pitää olla omat koneet ja siksi maataloustuotanto tulee niin kalliiksi EU:ssa. Mutta vielä elää meilläkin talkootyö järjestöjen kautta, festareilla ja kyläjuhlissa. Kuten vaikkapa Vihdin Wuosisatamarkkinoissa tai Lohjan Joulumarkkinoilla.

neljä äijää oli hommissa Memnon str varrella ja kutsuivat kameraturistin kuvaamaan puuhiaan. Kovin on pitkät vihneet vehnässä täällä ja sekaan on eksynyt kauraakin, vaikka sitä ei varsinaisesti viljellä eikä osata käyttää ruuanlaitossa. Puuro ja velli ei kuulu ruokalistalle.

Mutta täällä painetaan pitkää ja hikistä päivää ja paljolti käsin, jaloin ja työkaluin. Siemen peltoon heitetään käsin mutta kylvövakkaa en ole nähnyt, vaan äijä kantoi pussia ja heitti yhdellä kädellä. Kyllä suomalainen talonpoika on ollut hyvä keksimään apuvälineitä!

Kuvassa taustalla talo jota juuri ollaan maalaamassa siniseksi. Nainen on hyvä juhta monessa perheessä ja tottuneesti elikoiden rehu kulkee myös pään päällä. Apilakasvi on hyvä vuoroviljelyssä, kun se ottaa ilmasta typpeä ja siirtää sitä maahan.

 

Koneita on vähän ja esim leikkuupuimureita on harvassa. Yhtäkään en ole nähnyt pelloilla. Johtuu tietysti maaomistuksen pirstaleisuudesta. Mutta kun kiinalaiset tulevat, tulee myös koneet. Nyt jo ollaan kovasti ostelemassa Afrikan hedelmällisiä maita, mutta Egyptissä suurten alojen kaappaaminen ei taida onnistua, juuri perinteistä johtuen. Kyllä globalisaatio muuttaa tilanteen täälläkin, sillä nuori polvi kännyköineen ei enää pellolle halua. Mutta paljon pitää asenteiden muuttua, jotta nähdään kuvissa leikkuupuimureita vinorivissä neukkujen propagandakuvien tapaan. Vaikka aakeet ovat laakeita, ei ole kilometrisiä vainioita, vaan aina jokin tie tai kanava katkoon pellot.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *